Vuosien lentelemisen aiheuttaman painolastin painaessa omatunnon hartioilla ja halun nähdä useita Euroopan maita vippattaessa jalkoja, lähdin matkaan tällä kertaa junin ja lautoin. Pyyhälsin ensin läpi kesäisen Suomen Turkuun, jossa ehdin vaihtelun ja tasa-arvoisuuden vuoksi ottamaan kuvan vaihteeksi suomalaisesta linnasta:

Jotain tuossa linnan keskimmäisessä tornissa on ihmismäistä (tai sitten pöllöä), hieman kuin se yrittäisi tuijottaa oman nenänsä päätä.

 

Turku oli ensimmäisenä etappina sen merellisen sijainnin takia: se tarjosi mahdollisuuden rivakkaan Pohjanmeren ylitykseen ja aikaiseen saapumiseen Ruotsiin ilman turhempia odotteluja.

Jos Ruissalo on hetkisen kaunis eli noin 11.7-7.7.

Auringonlasku Turun saariston yllä. Matka meni ihan mukavissa merkeissä yhtä pientäyöllistä väärinymmärrystä lukuunottamatta, jota toimii paremmin livenä kerrottuna: sanotaan nyt, että meinasi tulla aiheetta turpaan...

Alkumatkan matkalukemiset ja matkajuomat. Kaksi kehuttua, mutta omassa kokemuksessa vähäisellä jäänyttä sopivat ihan hyvin yhteen, vaikkeivät lemppareiksi nousseetkaan: Whiskeylle jäi tosin mahdollisuus vaikuttaa vielä myöhemminkin, siinä missä Rimminen jäi Kööpenhaminalaisen hostellin kirjahyllyyn.

Central Station Tukholma noin kello 7 aamulla. Vähäisten yöunien jälkeen seurasi suora 6 tuntia Kööpenhaminaan Ruotsin tutunkaltaisten maisemien läpi.

Kööpenhaminassa majoittauduin tänne, josta olin valinnut vaihtoehdoista heidän 66 hengen dormin: eihän sitä ihan usein niin isoja tule vastaan. Dormi paljastui koulunliikuntasaliksi johon oli raahattu parisänkyjä ja sermejä. Varsin toimiva ratkaisu, tosin lievän kaikuinen tila, jonka haitat tulivat esiin yöllä jonkun teinin laattauksen saadessa akustiikasta avustusta.

Suihkulähteitä.

Ja niiden vartioita. Kööpenhaminan arkkitehtooninen kuvataiden oli muutenkin välillä aika mielenkiintoista, oli liskomaisia rottia roikkumassa raatihuoneen katolta  ja kaikenlaisia gargoyleja.

Kaupungintaloa, on vissiin kaupunki ollut joskus vauras.

"Jaa,Kööpenhaminan korkein torni? No, tämähän on nähtävä."

Näkymää kohti ydinkeskustaa.

Keskellä puiden lomassa Kristiania, jossa kuvaaminen oli hieman rajoitettua. Paikalliset super-hampun kasvattajat ilmeisesti eivät halunneet esiintyä blogeissa. Kyseessä siis eräänlainen itsehallintoalue (joka tosin on menettänyt oikeuksiaan ja on hieman lakkautusuhan alla), jossa ilmeisesti asuu paitsi huumeveikkoja myös varsin boheemia porukkaa.

Teki niin mieli ostaa, muttei halunnut sitten loppumatkaa kantaa 200e shakkisettia mukanaan. Sen sijaan samaisesta liikkeestä löysin jotain kauan etsimääni: pinkin roolipelinoppasetin! Kyllä nyt kelpaisi örkkejä murjoa!

 

Illalla pari norjalaista opetti minulle muutaman korttipelin (heille ilmeisesti perinteisemmät pelit ovat liian yksinkertaisia) ja sain hävetä eurooppalaisuuttani muutamien hollantilaisten humalaisen jenkkienhärnäyksen takia. Nukkumaan menin liian myöhään: onneksi seuraavassa Hampurissa on ehkä jopa aikaa välillä levätäkin...